Ansiopäivärahassa on työskentelyedellytys

Voit hakea työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyys- tai lomautustilanteessa, jos olet täyttänyt työssäoloehdon työttömyyskassan jäsenyysaikana ja maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta. 

Työskentelyvaatimus on 12 kuukautta 2.9.2024 alkaen

Työssäoloehto on 12 kalenterikuukautta ja tuloperusteinen (euroistamismalli). Tämä tarkoittaa sitä, että työssäoloehtoa kertyy maksetun palkan perusteella eikä tehtyjen työtuntien perusteella. Jokainen kalenterikuukausi, jonka aikana ennakonpidätyksen alaista palkkaa on maksettu vähintään 930 euroa, kerryttää yhden työssäoloehtokuukauden. Jos palkkaa on maksettu kalenterikuukauden aikana vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa, kertyy puolikas työssäoloehtokuukausi. Jos puolikkaita työssäoloehtokuukausia on kaksi, kertyy yksi kokonainen työssäoloehtokuukausi. Puolikkaiden työssäoloehtokuukausien ei tarvitse olla peräkkäisiä. 12 kuukauden työssäoloehto voi näin ollen täyttyä esimerkiksi 11 kokonaisesta työssäoloehtokuukaudesta ja kahdesta puolikkaasta työssäoloehtokuukaudesta.

Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjaksoista tai täyttyä yhdenjaksoisesta työsuhteesta, vaan työssäoloehtokuukausia voi kerätä esimerkiksi tilapäistöistä. Työssäoloehdon tulee kuitenkin täyttyä työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää ns. hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä tarkastelujakson pidentämiselle ovat esimerkiksi päätoiminen opiskelu, sairauspäiväraha-aika, asevelvollisuus, raskaus- ja vanhempainvapaa ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito.  

Esimerkki: Olet kokoaikatyössä 1.10.2024–31.5.2025. Palkka maksetaan aina sen kuukauden aikana, jona se on ansaittu. Työssäoloehtokuukausia kertyy yhteensä 8 (lokakuu-toukokuu). Tämän jälkeen olet satunnaisessa työssä elokuussa 2025 ja saat palkkaa 700 euroa. Palkanmaksu on elokuussa, joten sinulle kertyy yksi puolikas työssäoloehtokuukausi. Seuraava satunnainen työ on marraskuussa 2025, jolloin saat palkkaa 800 euroa. Palkanmaksu on marraskuussa, joten sinulle kertyy toinen puolikas työssäoloehtokuukausi. Kahdesta puolikkaasta työssäoloehtokuukaudesta muodostuu yksi kokonainen työssäoloehtokuukausi, joten sinulle kertyy yhteensä 9 työssäoloehtokuukautta ajalla 1.10.2024–30.11.2025. Aloitat kokoaikatyön 1.1.2026, ja työsuhde kestää 31.3.2026 asti. Palkka maksetaan aina sen kuukauden aikana, jona se on ansaittu. Sinulle kertyy yhteensä 12 työssäoloehtokuukautta. 

Jos olet siirtynyt kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta Pro-kassan jäseneksi, aikaisemmasta kassasta kertyneet jäsenyys- ja työskentelykaudet ovat siirtyneet mukana. Jäsenyys- ja työskentelykaudet eivät ole kuitenkaan siirtyneet, jos sinut on erotettu edellisestä työttömyyskassasta esimerkiksi jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi.  

Työssäoloehtokuukausia kerryttävä palkka

Työssäoloehtokuukausia kerryttävän palkan pitää olla tehdystä työstä maksettua vakuutuksen alaista (sosiaaliturvamaksut on peritty) palkkaa. Lomarahaa ja lomakorvausta ei lasketa palkkasummaan, kun tarkastellaan, täyttyykö työssäoloehtokuukauden palkkaraja. Palkan myös tulee olla työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikaisesta työstä maksettavan palkan tulee olla vähintään 1 399 euroa kuukaudessa (vuonna 2024), jotta se kerryttää työssäoloehtokuukausia. Työssäoloehtoa kertyy myös kuukaudelta, jolta on maksettu normaalia (ei alennettua) sairausajan palkkaa tai lomapalkkaa. Myös lain tai työehtosopimuksen mukainen irtisanomisajan palkka kerryttää työssäoloehtoa, vaikka työntekovelvoitetta ei olisi, jos palkasta on peritty työeläkemaksut ja muut työnantajamaksut. 

Työssäoloehtoon ei voida huomioida osasairauspäivärahan ajalta maksettua palkkaa. Työssäoloehtoon ei myöskään voida huomioida työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Nämä jaksot kuitenkin pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa.

Jos palkka maksetaan työskentelykuukautta seuraavan kuukauden aikana

Jos palkka maksetaan työntekokuukautta seuraavan kuukauden aikana, työssäoloehtoa kertyy niiltä kalenterikuukausilta, joina palkka on maksettu. Tämä tarkoittaa, että työntekokuukausi ja työssäoloehtokuukausi voivat olla eri kuukausia. 

Esimerkki: Olet enintään kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä marraskuussa, mutta saat palkan joulukuussa. Marraskuulta ei kerry työssäoloehtoa, koska palkkaa ei ole maksettu. Joulukuulta sen sijaan kertyy yksi kokonainen työssäoloehtokuukausi, jos palkkaa on maksettu vähintään 930 euroa. Jos palkkaa on maksettu vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa, joulukuulta kertyy puolikas työssäoloehtokuukausi.

Esimerkki: Aloitat määräaikaisessa kokoaikatyössä 15.10.2024. Palkka maksetaan edelliseltä kuukaudelta aina seuraavan kuukauden 1. päivä. Lokakuun palkka maksetaan 1.11.2024 ja se on 1 000 euroa. Työssäoloehtokuukausia alkaa kertyä marraskuusta 2024 alkaen. Työsuhde kestää 14.5.2025 asti. Viimeinen palkka (toukokuun palkka) maksetaan 1.6.2025, joten työssäoloehtoa kertyy myös kesäkuulta. Sinulle kertyy yhteensä kahdeksan työssäoloehtokuukautta, vaikka työsuhde kestää ajallisesti tasan seitsemän kuukautta (15.10.2024-14.5.2025).     

Jos palkkaa maksetaan kerralla yli kuukauden ajalta  

Jos työnantaja maksaa kalenterikuukauden aikana kerralla palkkaa yli kuukauden ajalta ja tämä poikkeaa tavanomaisesta palkanmaksusta, palkkaa ei voida huomioida pelkästään sen maksukuukaudelle. Tällöin palkka jaetaan sen maksukuukaudelle sekä yhtä monelle seuraavalle tai edeltävälle kuukaudelle kuin miltä ajalta palkka on ansaittu. Jos sinulle maksetaan palkka esimerkiksi 31.12.2024, joka on ansaittu ajalta 1.11.-31.12.2024, palkka kohdistetaan työssäoloehdon tarkastelussa marras- ja joulukuulle.  

Mitä tapahtuu 1.9.2024 asti kertyneille työssäoloehtoviikoille?

Muunnamme 1.9.2024 asti kertyneet työssäoloehtoviikot työssäolokuukausiksi siten, että 3–4 työssäoloehtoviikkoa vastaa yhtä kokonaista työssäoloehtokuukautta ja 1–2 työssäoloehtoviikkoa vastaa puolikasta työssäoloehtokuukautta. Muuntaminen tapahtuu siten, että työssäoloehdon tarkastelujaksoon sisältyvien työssäoloehtoviikkojen kokonaismäärä jaetaan neljällä. Jos jako ei mene tasan, pyöristetään jäljelle jäävät viikot puolikkaaksi, jos niitä on 1–2 viikkoa tai kokonaiseksi, jos jäljelle jää 3 viikkoa. 21 työssäoloehtoviikkoa vastaa esimerkiksi 5,5 työssäoloehtokuukautta ja 23 työssäoloehtoviikkoa vastaa 6 työssäoloehtokuukautta.  

Esimerkki muuntamisesta: Jos sinulle on kertynyt 25 työssäoloehtoviikkoa 1.9.2024 mennessä, nämä muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi jakamalla 25 viikkoa neljällä. Tulos on 6,25 eli 6 täyttä työssäoloehtokuukautta (6 x 4 = 24). Jäljelle jäävä yksi työssäoloehtoviikko (0,25 viikkoa) pyöristetään ylöspäin puolikkaaksi työssäoloehtokuukaudeksi. Näin ollen sinulle kertyy 6,5 työssäoloehtokuukautta 1.9.2024 mennessä. Muunto tehdään sen jälkeen, kun olet ollut työssä 2.9.2024 alkaen ja saanut palkkaa vähintään 465 euroa. 

Esimerkki: Sinulle on kertynyt 23 työssäoloehtoviikkoa ajalta 1.10.2023–1.9.2024. Aloitat määräaikaisen kokoaikatyön 1.10.2024, ja työsuhde kestää 31.3.2025 asti. Saat kuukausipalkkaa ja ensimmäinen palkka maksetaan 15.10.2024. Viimeinen palkka maksetaan 15.3.2025. Työsuhteen ajalta kertyy 6 työssäoloehtokuukautta. 1.9.2024 asti kertyneet 23 työssäoloehtoviikkoa muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi, mikä vastaa 5,75 kuukautta. Tämä pyöristetään ylöspäin 6 kuukaudeksi. Yhteensä sinulle on kertynyt 12 työssäoloehtokuukautta 31.3.2025 mennessä.   

Ansiopäivärahaa voi edelleen saada 26 työviikon perusteella

Ansiopäivärahaa voi edelleen saada vanhoilla perusteilla eli 26 viikon työskentelyn jälkeen, jos 26 viikon työssäoloehto on täyttynyt kokonaisuudessaan 1.9.2024 mennessä. Sillä ei ole merkitystä, vaikka ansiopäivärahan maksaminen alkaisi vasta 2.9.2024 tai sen jälkeen esimerkiksi omavastuuajan, lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotuksen vuoksi tai jäät esim. raskaus- tai vanhempainvapaalle tai aloitat päätoimisen opiskelun. Huomaa, että mikäli olet työssä tai palkallisella ajalla 2.9.2024 alkaen eli lakimuutoksen jälkeen ja saat palkkaa vähintään 465 euroa, olet 12 kuukauden työssäoloehdon piirissä. 

Oikeuden ansiopäivärahaan voi menettää

Menetät oikeuden ansiopäivärahaan, jos olet ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ja sinulla ei ole ollut työttömyysturvassa määriteltyä ns. hyväksyttävää syytä työmarkkinoilta poissaolollesi. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että et voi saada ansiopäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt 12 kuukauden työssäoloehdon kokonaan uudelleen. Hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat esimerkiksi sairauspäiväraha- tai kuntoutustukiaika, raskaus- ja vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito, päätoiminen opiskelu tai apurahakausi, vuorotteluvapaa ja työllistymistä edistävä palvelu.

Jos olet lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön, mutta saat hylkypäätöksen sairauspäivärahasta, kuntoutustuesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi varmuuden vuoksi hylkypäätöksen saatuasi. Näin tulee toimia siitä syystä, että sairausloma-aika ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, ellei sairausloman ajalta ole maksettu sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Hyväksyttäväksi syyksi olla poissa työmarkkinoilta katsotaan vain sellainen aika, jolta on maksettu etuutta työkyvyttömyyden perusteella.  

Huomaa, että mikäli saat työnantajaltasi taloudellisen etuuden (esim. erokorvaus), tämä ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, vaikka sinulle ei voida maksaa päivärahaa ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksottuu. Jotta säilyttäisit oikeuden ansiopäivärahaan taloudellisen etuuden jaksotusajan jälkeen, sinun täytyy olla työttömänä työnhakijana TE-palveluissa myös taloudellisen etuuden jaksotusaikana. Tästä syystä TE-palveluihin kannattaa ilmoittautua heti työsuhteen päätyttyä.  

Huomaa myös, että osittainen varhennettu vanhuuseläkeaika ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, joten sinun täytyy olla työssä niin, että täytät työssäoloehtoa. Näin säilytät oikeuden ansiopäivärahaan mahdollisen lomautuksen tai työttömyyden varalta. Myöskään pelkällä lisäeläkkeellä olo ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Sinun tulee tässäkin tapauksessa olla työttömänä työnhakijana TE-palveluissa. Näin säilytät oikeuden päivärahaan, jos lisäeläkettä maksetaan vain tietyn ajan etkä ole vielä oikeutettu vanhuuseläkkeeseen sen jälkeen, kun lisäeläkkeen maksaminen päättyy.  

Perheyrityksessä työskentely

Työssäoloehto on ollut perheyrityksessä työskentelvillä 52 viikkoa. Työssäoloehdon pituus on edelleen 52 viikkoa, jos yksikin työviikko on kertynyt ajalta ennen 2.9.2024. Jos työssäoloehto kertyy kokonaisuudessaan 2.9.2024 jälkeen tehdystä työstä, on työssäoloehto 12 kuukautta, kuten palkansaajilla. Työssäoloehdon tulee kertyä työttömyyskassan jäsenensä ja 28 kuukauden aikana.  

Palkkatuettu työ ja työllistämisvelvoite

Palkkatuetun työn ajalta voi kerryttää työssäoloehtoa, jos palkkatuki on myönnetty alentuneesti työkykyisen tai 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Tällöin työssäoloehtoa kertyy 10 kuukauden palkkatukiajan jälkeen 75 %:n osuudella. Palkkatukityön tulee näin ollen kestää 26 kuukautta, jotta työssäoloehto kertyisi kokonaan palkkatukityöstä. Muutos tuli voimaan 2.9.2024.

Jos palkkatuettu työ on alkanut viimeistään 1.9.2024, työssäoloehtoa kertyy edelleen 75 %:n osuudella työn alkamisesta lukien ja työssäoloehdon pituus on 6 kuukautta. Palkkatukityön tulee siis kestää noin kahdeksan kuukautta, jotta työssäoloehto tulisi täyteen.

Jos on kyse työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetystä palkkatukityöstä, työssäoloehto on 6 kuukautta ja sitä kertyy 100 %:n osuudella koko työsuhteen ajalta. Työllistämisvelvoitetta koskeva laki kumottiin, mutta sitä sovelletaan vielä, jos työnhakija on vähintään 57-vuotias ja päivärahakauden enimmäisaika on täyttynyt eli työllistämisvelvoite on syntynyt viimeistään 1.9.2024. Työllistämisvelvoitetta ei ole, jos enimmäisaika on täyttynyt 2.9.2024 tai sen jälkeen. TE-palveluista saa tarkempia tietoja palkkatuetusta työstä ja työllistämisvelvoitteesta.

Jos sinut on työllistetty työllistämisvelvoitteen perusteella, ansiopäivärahan tasoa ei lasketa uudelleen työn päätyttyä, jos päivärahan perusteena oleva palkka ei nouse edelliseen perustepalkkaan verrattuna. Ansiopäivärahan porrastamista ei myöskään tehdä. Työssäoloehdon täyttyminen tarkastellaan seuraavasti: Lasketaan, kuinka monta vähintään 18-tuntista työviikkoa sinulla on ollut 1.9.2024 asti. Nämä viikot lasketaan yhteen ja jaetaan neljällä. Jos työviikkoja on esimerkiksi 22, kertyy 5,5 työssäoloehtokuukautta (4 x 5= 20 ja 2 viikkoa muunnetaan puolikkaaksi työssäoloehtokuukaudeksi). Työssäoloehtoa tarkastellaan 2.9.2024 alkaen palkan perusteella. Lasketaan, kuinka monta kokonaista tai puolikasta työssäoloehtokuukautta on kertynyt 2.9.2024 alkaen. Jos työsuhde päättyy 30.9.2024 ja saat syyskuun palkan syyskuussa, sinulle kertyy kokonainen työssäoloehtokuukausi, jos palkkaa maksetaan vähintään 930 euroa. Jos palkkaa maksetaan vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa, sinulle kertyy yksi puolikas työssäoloehtokuukausi.     

Työllistymistä edistävä palvelu

Jos olet vähintään 60-vuotias ja osallistut työllistymistä edistävään palveluun, jonka työvoimaviranomainen on ollut velvollinen järjestämään, palvelun ajalta kertyy työssäoloehtokuukausia. Työssäoloehdon pituus on tässä tapauksessa 6 kuukautta. Työvoimaviranomaisella on velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään palveluun, jos velvoite palvelun järjestämisestä on syntynyt viimeistään 1.9.2024. Saat asiasta tarkempia tietoja TE-palveluista.