Ansiopäivärahan myöntämiselle voi olla este
Ansiopäivärahan myöntämiselle voi olla erilaisia esteitä. Seuraavaksi on kerrottu tarkemmin, mitkä etuudet tai tilanteet vaikuttavat siihen, ettei ansiopäivärahaa voida myöntää.
Omavastuuaika
Ennen kuin ansiopäivärahan maksaminen voi alkaa, asetetaan omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika. Omavastuuajan tulee täyttyä enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos ensimmäinen omavastuupäivä on viikolla 8, esimerkiksi perjantaina, viimeinen mahdollinen ajankohta kartuttaa omavastuupäiviä on viikolla 15. Omavastuupäiviä voi kertyä yhdeltä kalenteriviikolta enintään viisi. Lisäksi työ-, korvaus- työ- ja omavastuupäiviä voi olla yhden kalenteriviikon aikana enintään viisi. Jos kalenteriviikolla on esimerkiksi neljä normaalipituista työpäivää, voidaan ko. viikolta ottaa enintään yksi omavastuupäivä. Omavastuuaika asetetaan työssäoloehdon täyttyessä aina uudelleen.
Omavastuuaika on siis seitsemän arkipäivää, jos olet kokonaan työtön. Jos olet osa-aikatyössä, omavastuuaikaan lasketaan ”työttömät’ tunnit. Jos päivittäinen työaikasi on 4 tuntia päivässä ja 20 tuntia viikossa ja alan täysiaikainen työ on 37,5 tuntia viikossa, voidaan omavastuuaikaan laskea 3,5 tuntia päivää kohti ja 17,5 tuntia viikkoa kohti. Näitä omavastuutunteja täytyy olla yhteensä 7 x 7,5 tuntia eli 52,5 tuntia (= vastaa kolmea työviikkoa), ennen kuin omavastuuaika on täyttynyt.
Lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista
Yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä maksettu lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Toisin sanoen, lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä.
Lomakorvaus maksetaan lomapäivistä, jotka ovat jääneet työsuhteen aikana pitämättä. Jos lomapäiviä on jäänyt pitämättä esimerkiksi kuukausipalkan verran, ansiopäivärahan maksaminen siirtyy noin kuukaudella eteenpäin. Osa-aikatyöstä ja enintään kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta, mutta se on mukana palkassa, jonka perusteella maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa.
Jos yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä maksetaan lomakorvauksen lisäksi myös työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta, nämä lasketaan yhteen ja jaksotetaan työsuhteen päättymisestä.
Lomakorvauksen jaksotusajan laskeminen
Lomakorvauksen jaksottaminen tehdään niin, että lomakorvausta verrataan päiväpalkkaan, joka on laskettu työsuhteen ajalta maksetusta palkasta. Jos työsuhde on ollut pitkäkestoinen, päiväpalkka lasketaan noin 12 kuukauden palkkojen perusteella. Laskenta tehdään pääasiassa samoilla periaatteilla kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, mutta päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 3,54 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään. Jos päiväpalkka on esimerkiksi 130 euroa ja saat työsuhteen päättyessä lomakorvausta 1 300 euroa, lomakorvaus jaetaan päiväpalkalla (1 300 / 10 = 10), jolloin jaksotettavien päivien lukumääräksi saadaan 10. Ansiopäivärahaa ei makseta 10 päivältä työsuhteen päättymisestä lukien. Yhteen kalenteriviikkoon voi sisältyä enintään viisi jaksotuspäivää. Jos joudutaan ottamaan työttömyysturvan omavastuuaika, se voidaan ottaa vasta lomakorvauksen jaksotusajan jälkeen. Sen sijaan työvoimaviranomaisen asettama karenssi kuluu samanaikaisesti lomakorvauksen jaksotusajan kanssa, koska myös karenssiaika asetetaan työsuhteen päättymisestä lukien.
Ansiopäivärahaa ei myöskään voida maksaa (lista ei ole tyhjentävä), jos
- saat kokoaikatyön palkkaan perustuvaa lomapalkkaa
- et ole työttömänä työnhakijana
- saat raskaus- tai vanhempainrahaa
- saat erityisraskausrahaa tai erityishoitorahaa
- saat ansionmenetyskorvausta
- saat kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä (huomaa, että tämä eläke ei ole sama asia kuin osittainen varhennettu vanhuuseläke)
- saat täysiin palvelusvuosiin perustuvaa vanhuuseläkettä
- suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta
- olet päätoiminen opiskelija, eikä ole kyse lyhytkestoisista opinnoista tai työllistymistä edistävästä palvelusta
- olet alle 18-vuotias
- olet täyttänyt 65 vuotta. Ansiopäivärahaa voidaan poikkeuksellisesti maksaa myös 65 vuotta täytettyäsi, jos et saa vanhuuseläkettä ja sinut on lomautettu, sinulla on sääestepäiviä tai olet estynyt työskentelemästä muiden työtaistelutoimenpiteiden vuoksi. Päivärahan maksaminen päättyy viimeistään täytettyäsi 68 vuotta.
Oikeuden ansiopäivärahaan voi menettää työmarkkinoilta poissaolon vuoksi
Sinun täytyy olla työmarkkinoilla säilyttääksesi oikeuden ansiopäivärahaan. Työmarkkinoilla olo tarkoittaa sitä, että olet työssäoloehdon täyttävässä työssä, työllistyt yritystoiminnassa tai olet työttömänä työnhakijana. Jos olet poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, menetät oikeuden ansiopäivärahaan, ellei sinulla ole ollut työttömyysturvassa määriteltyä hyväksyttävää syytä poissaolollesi. Oikeus ansiopäivärahaan palautuu vasta sen jälkeen, kun olet poissaolon jälkeen ollut työssä ja täyttänyt 12 kuukauden työssäoloehdon. Hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat esimerkiksi alle kolmevuotiaan lapsesi hoitaminen kotona, päätoiminen opiskelu, asevelvollisuus ja sairauspäiväraha- tai kuntoutustukiaika. Huomaa, että tukipakettiaika ei ole hyväksyttävää syytä olla poissa työmarkkinoilta, joten sinun tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työsuhteen päätyttyä, vaikka saisit tukipaketin. Myöskään lisäeläkkeen saaminen ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta.
Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ja ylimääräisen rahasuorituksen maksaminen estävät ansiopäivärahan maksamisen
Työttömyyskassa ei maksa ansiopäivärahaa ajalta, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Jos sinulla on oikeus saada työnantajaltasi irtisanomisajan palkkaa tai -korvausta, mutta olet luopunut tästä joko kokonaan tai olet sopinut esimerkiksi lyhyemmästä irtisanomisajasta kuin mitä se lain tai sopimuksen mukaan olisi, sinulle ei voida maksaa ansiopäivärahaa siltä ajalta, jolta sinulla olisi ollut oikeus saada irtisanomisajan palkkaa tai irtisanomiskorvausta.
Ansiopäivärahan maksamisen estää myös sellainen työnantajan maksama rahasuoritus (esimerkiksi erokorvaus, tukipaketti tai motivaatiobonus), jonka maksamisen voidaan päätellä johtuvan työsuhteen päättymisestä. Tällöin työttömyyskassa jaksottaa rahasuorituksen viimeisestä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Sillä ei ole merkitystä, millä nimellä tai milloin rahasuoritus on maksettu. Työnantaja on esimerkiksi voinut maksaa rahasuoritusta kuukausittain ennen työsuhteesi päättymistä. Jos rahasuoritus joudutaan tulkitsemaan ylimääräiseksi korvaukseksi, työttömyyskassa laskee kuukausittain maksetut erät yhteen ja jaksottaa koko rahamäärän työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksottaminen tapahtuu siten, että työnantajan maksaman rahasuorituksen määrää verrataan päiväpalkkaan, joka on laskettu työsuhteen ajalta maksetusta palkasta. Jos työsuhde on ollut pitkäkestoinen, päiväpalkka lasketaan noin 12 kuukauden palkkojen perusteella. Laskenta tehdään pääasiassa samoilla periaatteilla kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, mutta päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 3,54 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään. Jos sinulle on maksettu myös lomakorvaus taloudellisen etuuden lisäksi, nämä lasketaan yhteen ja jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien.
Edellä mainittu koskee myös tilannetta, jos työnantajalla on velvollisuus järjestää sinulle koulutusta tai valmennusta työsopimuslain 7 luvun 13 §:n perusteella, mutta otat koulutukseen varatun summan rahana (esim. koulutuskorvauksena). Tällöin on kysymyksessä taloudellinen etuus, joten rahasumma jaksotetaan edellä kuvatulla tavalla. Jos työnantaja laiminlyö koulutusvelvoitteensa ja maksaa työsopimuslain 7 luvun 14 §:n perusteella korvausta laiminlyönnistään, korvausta ei jaksoteta.
Työnhaku on ehdottomasti pidettävä voimassa jaksotusaikana, koska sinun täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä säilyttääksesi oikeuden ansiopäivärahaan jaksotusajan jälkeen.
Jos olet työssä jaksotuksen aikana tai työt jatkuvat jaksotuksen jälkeen niin pitkään, että täytät työssäoloehdon uudelleen, ansiopäivärahan taso lasketaan tämän työn perusteella, kun ryhdyt saamaan ansiopäivärahaa jaksotusajan ja työn päättymisen jälkeen.
Jos työvoimaviranomainen on asettanut sinulle karenssin, tämä kuluu samanaikaisesti taloudellisen etuuden jaksotusajan kanssa. Sen sijaan ansiopäivärahan omavastuuaika voidaan asettaa vasta jaksotusajan jälkeen.
Työvoimaviranomaisen karenssit
Työvoimaviranomainen voi asettaa eripituisia karensseja eli ajanjakson, jolta ansiopäivärahaa ei voida maksaa, jos olet jollain tavalla itse vaikuttanut työttömyyteesi. Karenssin pituuteen lasketaan kaikki kalenteripäivät. Saat tarkempia tietoja karensseista sekä työn hakemiseen liittyvistä velvoitteista työvoimaviranomaiselta.
45 päivän karenssin voi saada, jos olet eronnut työstä ilman hyväksyttävää syytä tai olet itse aiheuttanut yli viisi päivää kestäneen työsuhteen päättymisen. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, on karenssi 30 päivää.
45 päivän karenssin voi saada myös siinä tapauksessa, että kieltäydyt työstä, jota työnantaja on sinulle yksilöllisesti tarjonnut tai kieltäydyt sellaisesta työstä, jota olet hakenut ja tullut siihen valituksi. Jos työn olisi ollut tarkoitus kestää enintään kaksi viikkoa, on karenssin pituus 30 päivää.
Työnhakuvelvoitteen noudattamatta jättämisestä voi seurata 7 tai 14 päivän karenssi. Jos menettely on toistuvaa, tämä voi johtaa ansiopäivärahan päättymiseen. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa uudestaan vasta sen jälkeen, kun olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään 12 kalenteriviikkoa.
Jos osallistut työllistymistä edeltävään palveluun (esim. työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kokeilu, työnhakuvalmennus) ansiopäivärahaa maksetaan palvelun ajalta, vaikka työvoimaviranomaisen antama karenssi olisi asetettu samalle ajalle.