Työttömyysturvasanasto

Ansiopäiväraha

Ansiopäiväraha on sama asia kuin työttömyyspäiväraha. Työttömyyskassat maksavat työttömyyspäivärahan ansiosidonnaisena päivärahana eli ansiopäivärahana, kun taas Kelan maksama työttömyyspäiväraha tarkoittaa peruspäivärahaa. Ansiopäivärahasta puhutaan myös nimellä työttömyyskorvaus, vaikka työttömyyskassat eivät enää maksa korvauksia, vaan etuutta. Ansiopäivärahaa voi saada työttömyyskassan jäsen, joka täyttää ansiopäivärahan maksamisen edellytykset, kuten esimerkiksi jäsenyys- ja työssäoloehdon. Ansiopäiväraha koostuu perusosasta ja palkkaan sidotusta ansio-osasta. Perusosa on samansuuruinen kuin Kelan maksama täysimääräinen peruspäiväraha (37,21 € vuonna 2024). Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3 534,95 €, on ansio-osa tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia. 

Päiväpalkka lasketaan palkkatulojen keskiarvosta. Ansiopäivärahan laskennasta on kerrottu tarkemmin kohdassa ansiopäivärahan suuruus. Ansiopäivärahan arviomäärän voi laskea sähköisessä asiointijärjestelmässä.

Eläkeputki

Eläkeputki on vakiintunut termi työttömyysturvassa. Eläkeputkella tarkoitetaan lisäpäiväoikeutta, eli päivärahan maksamista yli normaalin enimmäisajan (300-500 päivää). Lisäpäiväoikeus poistuu asteittain, mutta oikeus lisäpäiviin on edelleen seuraavasti:

Jos olet syntynyt vuosina 1957-1960, voit päästä lisäpäiville, jos olet täyttänyt 61 vuotta ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä.

Jos olet syntynyt vuonna 1961 tai vuonna 1962, voit päästä lisäpäiville, jos olet täyttänyt 62 vuotta ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä.

Jos olet syntynyt vuonna 1963, voit päästä lisäpäiville, jos olet täyttänyt 63 vuotta ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä. 

Jos olet syntynyt vuonna 1964, voit päästä lisäpäiville, jos olet täyttänyt 64 vuotta ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä. 

Lisäksi sinulla pitää olla kaikissa tapauksissa eläkevakuutettua työtä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana enimmäisajan täyttymisestä taaksepäin laskettuna saadaksesi lisäpäiviä. Voimme maksaa ansiopäivärahaa 65 ikävuoteen asti. 

Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä ei ole enää lisäpäiväoikeutta. 

Lisäpäiville siirtyminen ei edellytä sinulta toimenpiteitä, vaan työttömyyskassa tarkistaa oikeuden lisäpäiviin automaattisesti siinä vaiheessa, kun päivärahojen enimmäisaika täyttyy. Jos sinulla ei ole oikeutta lisäpäiviin, saat asiasta kielteisen päätöksen. 

Jos sinulle maksetaan jo lisäpäiviä, enimmäisaikalaskuria ei enää nollata eikä ansiopäivärahaa lasketa uudelleen, vaikka olisit työssä ja sinulle täyttyisi uusi työssäoloehto lisäpäivien maksamisen aikana.

Enimmäisaikalaskurin eli päivien nollaus

Työttömyyskassa ”nollaa” maksetut päivärahapäivät aina sen jälkeen, kun 12 kuukauden työssäoloehto täyttyy uudelleen. Työssäoloehtoa kartuttaa jokainen kalenterikuukausi, jonka aikana maksetaan palkkaa vähintään 930 euroa. Jos palkkaa maksetaan kalenterikuukauden aikana vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa, kertyy puolikas työssäoloehtokuukausi. Kahdesta puolikkaasta työssäoloehtokuukaudesta kertyy taas yksi kokonainen työssäoloehtokuukausi.

Palkan täytyy olla työehtosopimuksen mukainen edellä mainituista palkkarajoista huolimatta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkan täytyy olla kokoaikatyöstä vähintään 1 399 €/kk (vuoden 2024 taso). Uutta 12 kuukauden työssäoloehtoa (ns. euroistamismalli) noudatetaan 2.9.2024 alkaen tehtyyn työhön. Vanhaa 26 viikon työssäoloehtoa noudatetaan edelleen, jos työssäoloehto täyttyy viimeistään 1.9.2024.  

Karenssi

Karenssit ovat TE-toimistojen asettamia ajanjaksoja, joilta päivärahaa ei voida maksaa. Karenssiaikaan lasketaan kaikki viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin. Työttömyyskassa ei voi vaikuttaa siihen, asettaako TE-toimisto karenssin vai ei, koska karenssin asettaminen on aina työvoimapoliittinen asia. Jos TE-toimisto asettaa karenssin, se lähettää työttömyyskassalle asiasta työvoimapoliittisen lausunnon. Työttömyyskassa antaa päätöksen lausunnon johdosta. Voit tämän jälkeen valittaa päätöksestä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.

Omavastuuaika

Omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika ja sen tulee täyttyä enintään 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan aina silloin, kun ansiopäivärahaa haetaan ensimmäistä kertaa. Uusi omavastuuaika asetetaan myös, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen.  

Omavastuuaika on seitsemän arkipäivää, jos olet kokonaan työtön. Jos olet osa-aikatyössä, omavastuuaikaan lasketaan ”työttömät" tunnit. Jos päivittäinen työaikasi on 4 tuntia päivässä ja 20 tuntia viikossa ja alan täysiaikainen työ on 37,5 tuntia viikossa, voidaan omavastuuaikaan laskea 3,5 tuntia päivää kohti ja 17,5 tuntia viikkoa kohti. Näitä omavastuutunteja täytyy olla yhteensä 7 x 7,5 tuntia eli 52,5 tuntia (= vastaa kolmea työviikkoa), ennen kuin omavastuuaika on täyttynyt.

Palkkatukityö

Palkkatukityön ajalta voi kerryttää työssäoloehtoa, jos palkkatuki on myönnetty alentuneesti työkykyisen tai 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Tällöin työssäoloehtoa kertyy 10 kuukauden palkkatukiajan jälkeen 75 %:n osuudella. Palkkatukityön tulee näin ollen kestää 26 kuukautta, jotta työssäoloehto kertyisi kokonaan palkkatukityöstä. Muutos tulee voimaan 2.9.2024.

Jos palkkatukityö alkaa viimeistään 1.9.2024, työssäoloehtoa kertyy 75 %:n osuudella työn alkamisesta lukien ja työssäoloehdon pituus on kuusi kuukautta. Palkkatukityön tulee siten kestää kahdeksan kuukautta, jotta työssäoloehto täyttyisi kokonaisuudessaan palkkatukityöstä. Jos on kyse työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetystä palkkatukityöstä, työssäoloehtoa kertyy 100 %:n osuudella koko työsuhteen ajalta.   

Palkkatyöntekijä

Palkkatyöntekijäksi katsotaan palkansaaja, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Palkansaajakassan jäseneksi pääsee vain palkansaaja ja ainoastaan palkansaaja voi vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa työttömyyden varalle. Huomaa, että puolison yrityksessä työskentely saattaa olla yritystoimintaa eikä työttömyysturvassa tarkoitettua palkkatyötä. Asiasta on kerrottu tarkemmin kohdassa yrittäjyys.

Soviteltu päiväraha

Työttömyyskassa voi maksaa soviteltua päivärahaa, jos olet esimerkiksi osa-aikatyössä tai sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Tarkemmat edellytykset voit tarkistaa kohdasta työnteko ja tulot ansiopäivärahalla. Soviteltua päivärahaa maksetaan joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Soviteltu päiväraha lasketaan siten, että ansaitsemistasi tuloista 50 % vaikuttaa ansiopäivärahaasi vähentävästi. Esimerkiksi jos ennakonpidätyksen alainen palkka on 1 000 €/kk, täysimääräisestä päivärahasta vähennetään 23,26 € päivässä (1 000 € €/ 2 = 500 € -> 500 € /21,5 = 23,26 €). Palkka ja soviteltua päiväraha kuukaudessa voivat yhteensä olla enintään 100 % päivärahan perusteena olevasta palkasta.   

Soviteltu päiväraha ja enimmäisajan kuluminen

Ansiopäivärahapäivien enimmäisaika (300-500 maksupäivää) kuluu sovitellussa päivärahassa siten, että työttömyyskassan maksama soviteltu päiväraha (brutto) jaetaan täysimääräisellä ansiopäivärahalla. Näin saadaan ansiopäivärahapäivien enimmäisaikaa kuluttavien päivien lukumäärä maksettavalta ajalta. Esimerkki: Jos kassan maksama soviteltu päiväraha on bruttona 750 euroa kuukaudessa ja täysimääräinen ansiopäiväraha on 75 euroa kuukaudessa, enimmäisaika hidastuu noin puolella eli enimmäisaika kuluu noin 10 päivällä kuukaudessa.

Työskentelyvaatimus ansiopäivärahan maksamiselle (työssäoloehto)

 

Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että olet ollut työttömyyskassan jäsenyysaikanasi työssä ja täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehtovaatimus on 12 kalenterikuukautta ja tuloperusteinen (euroistamismalli). Tämä tarkoittaa sitä, että työssäoloehtoa kertyy maksetun palkan perusteella eikä tehtyjen työtuntien perusteella. Sinun tulee siis olla työssä vähintään 12 kuukautta työttömyyskassan jäsenyysaikanasi ja saada palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa saadaksesi ansiopäivärahaa. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolikkaina kalenterikuukausina, jolloin kaksi puolikkaina kertynyttä kalenterikuukautta vastaa yhtä täyttä työssäoloehtokuukautta. Yksi puolikas työssäoloehtokuukausi kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka ajalta palkkaa maksetaan vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa.      

Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjakoista tai täyttyä yhdenjaksoisesta työsuhteesta, vaan työssäoloehtokuukausia voi kerätä esimerkiksi tilapäistöistä. Työssäoloehdon tulee kuitenkin täyttyä 28 kuukauden aikana. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää ns. hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä tarkastelujakson pidentämiselle ovat esimerkiksi päätoiminen opiskelu, sairauspäiväraha-aika, asevelvollisuus ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito.   

Työssäoloehdon pituus on edelleen 26 viikkoa ja työviikot kertyvät vähintään 18-tuntisista työviikoista, jos työssäoloehto täyttyy ennen 2.9.2024.

Vakuutusehto

Vakuutusehto tarkoittaa jäsenyysehtoa eli sitä, että olet työttömyyskassan jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehdon. 

Yrittäjä

Työttömyysturvassa päätoimiseksi yrittäjäksi saatetaan tulkita henkilö, joka työskentelee palkkatyöntekijänä. Jos esimerkiksi työskentelet palkkatyössä perheyrityksessä, josta sinulla on omistusosuus, saatat olla työttömyysturvassa yrittäjä. Katso tarkemmat määritelmät yrittäjyydestä kohdasta yrittäjyys.

Sivutoiminen yrittäjä voi saada päivärahaa, jos yritystoiminta katsotaan niin pienimuotoiseksi, että toiminta ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Tämän tutkii aina TE-toimisto, ei työttömyyskassa.